top of page

Miten minusta tuli hieroja?

Hyppy päätetyöstä hierontaan ei ollut helppo, sitä piti miettiä useampi vuosi. Olen aina tehnyt käsitöitä, erityisesti olen harrastanut neulontaa ja lisäksi kokeillut monia muita juttuja. Ratkaisevaa päätöksessä ryhtyä opiskelemaan hierojaksi oli oivallus, että hieronta on käsityötä. Toinen ratkaiseva tekijä matkalla plintin ääreen oli yrittäjän oppisopimuskoulutus. Marssin oppisopimustoimistoon erään ystävän yllytyksestä kysymään, olisiko mahdollista opiskella hierojaksi yrittäjän oppisopimuksella ja olihan se. Niinpä hain ja pääsin Turun Hieronta-Akatemiaan v. 2011. Valmistuin peruskurssilta 2012 ja keväällä 2013 suoritin näyttötutkinnon.

 

Hierontaan liittyy myös tarina nuoruudestani. Mummoni pyysi minua kerran hieromaan hartioitaan ja minä hieroin. Mummo oli sitä mieltä, että olen synnynnäinen hieroja ja että minun kannattaisi ryhtyä hierojaksi. Silloin en todellakaan osannut ajatella itseäni hierojana enkä oikein ymmärtänyt miksi mummoni sanoi minua hyväksi hierojaksi. En silloin tuntenut anatomiaa juuri yhtään, joten tuskin tiesin, mitä edes hieroin. Mummon hartioiden hierominen on kuitenkin jäänyt mieleeni ja muistan jopa, miltä hartiat tuntuivat ja nyt tiedän, että löysin juuri ne oikeat kohdat hänen hartioistaan. Kohtien löytämiseen ei siis tarvittu anatomian tuntemusta, mutta ammattimaiseen työskentelyyn anatomian tietoja kyllä tarvitaan.

Amurin Helmen takana.jpeg
Öljytarina

Miten tutustuin Young Livingin eteerisiin öljyihin?

Eteerisiin öljyihin tutustuin puolivahingossa kun eräs tuttavani järjesti öljykutsut, joille osallistuin. Ennen öljykutsuja en tiennyt eteerisistä öljyistä juuri mitään enkä ollut käyttänyt niitä kuin muutaman kerran satunnaisesti enkä ollut koskaan ajatellut niiden olevan mitenkään erityisiä. Osallistuin kutsuille lähinnä kannatuksen vuoksi. Lyhyesti sanoen 'ei olisi voinut vähempää kiinnostaa'. Esittelyn aikana oivalsin, että pienissä öljytipoissa on minulle ennestään tuntematonta voimaa ja potentiaalia, ja että pikku tippasille on annettava mahdollisuus osoittaa tehonsa hyvinvoinnin tervehdyttäjänä.

 

Lisäksi jotkin öljyt tuoksuivat yksinkertaisesti taivaalliselta! Tästä syystä tartuin heti kutsuilla mahdollisuuteen alkaa käyttää Young Livingin 100 % puhtaita, kasviperäisiä eteerisiä öljyjä ja muita tuotteita ja hankin omat verkkokauppatunnukset saadakseni tuotteet tukkuhinnalla. Potentiaalinsa ja voimansa öljyt ovat tähän mennessä osoittaneet jo moneen kertaan ja ne ovat tätä nykyä perheessämme jokapäiväisessä käytössä. Jopa perheemme ikuisesti skeptinen teini on hyväksynyt muutaman öljyn käyttöönsä.

Itse asiassa Young Living on vastaus. Vastaus, jota aloin etsiä jo vuosia sitten ollessani toisen verkostomarkkinointiyrityksen jälleenmyyjä. Vastaus, jota en uskonut edes löytäväni, mutta löysin. Vastaus on puhtaus, puhtaus raaka-aineen, valmistustavan, koko tuotantoketjun, valmiin tuotteen, eettisyyden ja inhimillisyyden tasolla. Vastaus on Young Living. Young Livingin eteerisiä öljyjä ja muita tuotteita on ilo suositella ja jakaa eteenpäin. Ja samalla nähdä muutos parempaan hyvinvointiin ja terveyteen.

Omavalvontasuunnitelma Maarit Mäki tmi/Musculus Maaritus 1. Soveltamisala Tämä määräys perustuu valvontalain 31 §:n 2 momenttiin, jonka perusteella Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) voi antaa tarkempia määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Määräys koskee valvontalain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisia sosiaali- tai terveyspalveluita tuottavia palveluntuottajia, joiden on lain 27 §:n perusteella laadittava palveluyksiköittäin omavalvontasuunnitelma. 2. Määritelmät Palveluntuottajalla tarkoitetaan kaikkia julkisia ja yksityisiä organisaatioita sekä yksityisiä elinkeinonharjoittajia, jotka tuottavat valvontalain 4 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdissa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluntuottajan omavalvonnalla tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ennakoivaa, toiminnanaikaista ja jälkikäteistä laadun- ja riskienhallintaa, jolla osaltaan varmistetaan asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen. Omavalvonta määrittää muun muassa, miten organisaatio vastaa palvelujen jatkuvuudesta, turvallisuudesta ja laadusta. Omavalvonnan toimeenpano edellyttää suunnitelmallisia toimenpiteitä sen tavoitteiden toteutumiseksi. Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan palveluyksiköittäin laadittavaa asiakirjaa, jossa palveluntuottaja kuvaa toiminnan keskeiset riskit sekä miten palveluntuottaja ja henkilöstö valvovat palveluyksikköön kuuluvien palvelujen laatua, asianmukaisuutta, turvallisuutta ja asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyttä. Omavalvontasuunnitelma on päivittäisen toiminnan työväline. Omavalvontasuunnitelma on osa palvelunjärjestäjän ja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä palveluja antavan palveluntuottajan omavalvontaohjelmaa. Palveluyksiköllä tarkoitetaan julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista ja hallinnollisesti järjestettyä kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja. Palveluyksikölle merkitään Soteri-rekisteriin yksi tai useampi palvelupiste rekisteritekniseksi apukäsitteeksi, jonka tarkoituksena on osoittaa tosiasiallista paikkaa, jossa tai josta käsin palveluyksikköön rekisteröityjä palveluja tuotetaan asiakkaille tai potilaille. Palveluyksiköllä tarkoitetaan tässä määräyksessä myös valvontalain 4 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaista yhteistä palveluyksikköä. Palveluyksikköön kuuluvia palveluja voidaan tuottaa yksityisiä ja julkisia sosiaali- ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira I Määräys 1/2024 5 (17) terveydenhuollon palveluja koskevassa lainsäädännössä tarkoitetuissa fyysiseen sijaintiin viittaavassa yhdessä tai useammassa toimintayksikössä. 3. Omavalvontasuunnitelman laatiminen Palveluntuottaja vastaa palveluyksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelman laatimisesta. Omavalvontasuunnitelma tulee tehdä sähköisesti ja siihen on kirjattava, kuka vastaa sen laatimisesta, toteutumisen seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta. Omavalvontasuunnitelman laajuus ja sisältö määräytyvät palveluyksikössä tuotettavien palvelujen ja toiminnan laajuuden mukaan. Omavalvontasuunnitelman on katettava palveluyksikössä tuotetut palvelut, mukaan lukien palveluntuottajan omana toimintana tuotetut palvelut, palveluntuottajan ostopalveluna ja alihankintana hankkimat palvelut ja palvelusetelillä tuotetut palvelut. Omavalvontasuunnitelman tulee olla selkeä sekä helposti ymmärrettävä ja käytettävä työväline, joka ohjaa palveluyksikön henkilöstön käytännön työtä ja toimintaa. Palveluntuottajalla ja palveluyksikön henkilöstöllä on velvollisuus toimia omavalvontasuunnitelman mukaisesti ja seurata aktiivisesti suunnitelman toteutumista. Palveluntuottajan on otettava omavalvontasuunnitelmaa laatiessaan ja päivittäessään huomioon palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä palveluyksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävä tai muuten saatu palaute. Omavalvontasuunnitelman on oltava sähköinen ja saatavilla. Sitä ei voi monistaa ja jakaa eri yksiköihin, vaan jokaisen on tehtävä itse omasta näkökulmastaan. Voi julkaista nettisivuilla, pitää koneellaan tai tulostaa vastaanotolle luettavaksi. Pyydettäessä se on esitettävä tai lähetettävä pyytäjälle. 4. Omavalvontasuunnitelman sisältö 4.1 Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot 4.1.1 Palveluntuottajan perustiedot • Maarit Mäki tmi/Musculus Maaritus • Y-tunnus 2358479-0 • Kunnaankatu 13 as 19, 21200 Raisio, puh. 0407713083, sähköposti maarit.maki@gmail.com 4.1.2 Palveluyksikön perustiedot • Musculus Maaritus Kunnaankatu 13 as 19, 21200 Raisio, puh. 0407713083, sähköposti maarit.maki@gmail.com • Maarit Mäki, Kunnaankatu 13 as 19, 21200 Raisio, puh. 0407713083, sähköposti maarit.maki@gmail.com 4.1.3 Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet Omavalvontasuunnitelmassa on kuvattava: • Tarjottavat palvelut ovat hieronta, kuumakivihieronta, intialainen päähieronta, Horstmann-harjoitushoidot, Raindrop-hoito. • Palvelua tuotetaan kohdassa 4.1.2 mainitussa osoitteessa henkilökohtaisesti. • Palvelun toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet ◦ asiakas- ja potilasmäärät vaihtelevat, ◦ palvelua tuotetaan sopimuksen perusteella suoraan asiakkaalle. • Palvelua tuotetaan Varhan alueella. 4.2 Asiakas- ja potilasturvallisuus 4.2.1 Palveluiden laadulliset edellytykset • Laatuvaatimuksena on asiakkaan/potilaan voinnin paraneminen. Tätä seurataan haastattelemalla ja kysymällä vointia ennen jokaista hoitoa. • Asiakas- ja potilasturvallisuus varmistetaan ensimmäisellä kerralla haastattelulla ja jatkokäynneillä kysymällä miten edellinen hoito vaikutti ja tämän perusteella päätetään miten hoitoa jatketaan. 4.2.2 Vastuu palvelujen laadusta • Omavalvonnan toteutuksesta ja johtamisesta vastaa kohdassa 4.1.2 mainittu henkilö. • Omavalvonnan toteutusta ja johtamista valvotaan jatkuvalla seurannalla. 4.2.3 Asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet • Hoito varataan sähköisesti Timmasta tai puhelimitse soittamalla tai sähköpostitse tiedustelemalla vapaita aikoja. Sovittuna aikana kohdassa 4.1.2. mainittu palveluntuottaja on paikalla ja toteuttaa hoidon. • Potilaalla on koska tahansa oikeus pyytää nähtäväkseen hoidosta manuaalisesti tehdyt merkinnät sekä halutessaan saada kopio merkinnöistä. • Potilaalta kysytään jokaisen hoitokerran aluksi, miten edellinen hoito vaikutti ja tämän perusteella päätetään yhteisesti, miten hoitoa jatketaan. • Asiallinen kohtelu varmistetaan käyttäytymällä asiallisesti. Jos potilas kokee tulleensa epäasiallisesti kohdelluksi, hänen tulee ottaa se puheeksi palveluntarjoajan kanssa, jotta palveluntarjoaja saisi asian tietoonsa. Palveluntarjoaja myös kysyy omasta aloitteestaan potilaalta asiasta, jos epäilee tai hänen tietoonsa tulee epäily epäasiallisesta kohtelusta. • Miten varmistat, että potilaalla on tieto hänen käytettävissään olevista oikeusturvatoimista. (Hyvinvointialue vastaa potilasasiamiehen toimista) • Potilaat tulevat hoitoon omasta halustaan ja omasta aloitteestaan ja hoidettava alue kehosta ja hoitomenetelmä päätetään joka käyntikerralla erikseen. • Kun potilas tulee ensimmäistä kertaa hoitoon, hän täyttää paperisen potilastietolomakkeen, jonka kääntöpuolelle ja kääntöpuolen täytyttyä tyhjälle paperille jatketaan manuaalisesti tehtäviä merkintöjä joka käynnistä. • Jokaisen käynnin aluksi kerrataan, mitä viimeksi tehtiin ja suunnitellaan kyseessä oleva käynti sen hetkisen voinnin ja tarpeen perusteella. • Palveluyksikön sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot (= Hyvinvointialueen potilasasiamiehen toimista vastaava henkilö) ? Jos olet tyytymätön terveydenhuollossa saamaasi palveluun, hoitoon tai kohteluun, voit olla yhteydessä potilasasiavastaavaan. Potilasasiavastaava neuvoo potilaita potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslain) soveltamiseen liittyvissä asioissa. Potilasasiavastaava neuvoo ja tarvittaessa avustaa potilasta tai potilaan laillista edustajaa, omaista tai muuta läheistä terveydenhuoltoa koskevan muistutuksen tekemisessä. Potilasasiavastaavan tehtävänä on myös neuvoa, miten esimerkiksi: kantelu, oikaisuvaatimus, valitus, vahingonkorvausvaatimus, potilas- tai lääkevahinkoa koskeva korvausvaatimus, muu potilaan terveydenhuollon oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa. https://www.varha.fi/fi/palveluhakemisto/potilasasiavastaavapalvelut puh. 02-3132399 potilasasiavastaava@varha.fi 4.2.4 Muistutusten käsittely • Muistutukset käsittelee kohdass 4.1.1 mainittu henkilö. • Millä tavoin epäkohdat ja puutteet otetaan huomioon toiminnassa ja kehittämisessä Toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. 4.2.5 Henkilöstö • Henkilöstön määrä on yksi (1) henkilö. Sijaisia ei käytetä. • Miten varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeudet ◦ ammattinimike on koulutettu hieroja ◦ julkiterhikin rekisteröintinumero on 50604370861 4.2.7 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi • Millä tavoin yhteistyö ja tiedonkulku toteutetaan potilaan ja hänen kanssaan toimivien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa toteutetaan Tarvittaessa pyydetään lääkärinlausunto, fysioterapeutin arvio tai muun potilasta hoitavan tahon arvio siitä, miten hieronta tai muuta mahdollinen tarjolla oleva hoito toteutetaan turvallisesti tai jätetään toteuttamatta. • Miten varmistat yhteistyön toimivuuden eri toimijoiden välillä 4.2.8 Toimitilat ja välineet • Toimitilat ja toimintaympäristö soveltuvat tarkoitukseensa. • Millä tavalla niiden turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä huolehditaan ja valvotaan • Millaisia riskejä toimitiloihin ja hoidossa käytettäviin välineisiin liittyy Toimitiloihin ja hoidossa käytettäviin välineisiin ei liity juuri mitään riskejä. Mahdollista on esim. kompastuminen mattoon eteisessä, wc:ssä, hoitohuoneen lattialla olevaan öljyyn tai paperiin, jos on jäänyt huomaamatta.. • Millä tavoin huomioidaan ja hallitaan potilaan yksityisyyden suojaan liittyviä riskejä Potilastietolomakkeet säilytetään lukkojen takana. • Miten toimitilojen ylläpito, huolto ja epäkohdat hoidetaan tai niistä ilmoitetaan niistä vastaavalle taholle Palveluntarjoaja huolehtii itse ylläpidosta ja huollosta ja jos on itse kykenemätön, pyytää apua vuokranantajalta. • Miten varmistetaan, että palveluyksikössä ei ole käytössä epäasianmukaisia tai palveluihin nähden soveltumattomia ja turvallisuusriskin muodostavia välineitä. • Kuvauksesta on selvittävä, miten välineiden huolto ja niiden käytön vaatima koulutus on järjestetty. Ainoa käytettävä sähköinen väline on hoitopöytä, joka vaatii minimaalisesti huoltoa ja jonka käyttö ei vaadi koulutusta. Muita välineitä ovat esim. öljy, hierontakivet, kuulokkeet. 4.2.9 Lääkinnälliset laitteet, tietojärjestelmät ja teknologian käyttö • Millä tavoin varmistat, että käytössä on olennaiset vaatimukset täyttävät asiakastietolain mukaiset tietojärjestelmät, jotka vastaavat käyttötarkoitukseltaan palveluntuottajan toimintaa ja joiden tiedot löytyvät Valviran tietojärjestelmärekisteristä Käytössä on manuaalinen, paperinen potilasrekisteri. • Miten huolehdit asiakastietolain mukaisten tietojärjestelmien käytön asianmukaisuudesta, henkilöstön kouluttamisesta niiden käyttöön ja jatkuvasta käyttöön liittyvän osaamisen varmistamisesta palveluyksikössä • milloin asiakastietolain mukainen tietoturvasuunnitelma on laadittu ja päivitetty sekä kuka palveluyksikössä vastaa sen toteutumisesta Rekisteri- ja tietosuojaseloste on tehty v. 2018 ja se tullaan tarkistamaan ja päivittämään loppuvuoden 2024 aikana. Vastaava henkilö on Maarit Mäki. • miten huolehdit rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutumisesta palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa En osta hoitoihin liittyviä palveluita tai alihankintaa mistään. • miten huolehditaan rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutumisesta palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa • miten huolehdit asiakastietolain 90 §:n mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa tietojärjestelmän olennaisten vaatimusten poikkeamista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöistä sekä tarpeenmukaisista omavalvonnallisista toimista koko poikkeaman ja häiriötilanteen keston ajan 4.2.11 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja • asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja Maarit Mäki • palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Ks. kohta 4.1.2. • miten varmistat, että palveluyksikössä noudatetaan tietosuojaan ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä. 4.2.12 Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen • Miten keräät palautetta ja kuinka säännöllisesti ◦ asiakkailta ja potilailta Joka käynnillä ◦ heidän omaisiltaan ja läheisiltään ◦ alaikäisiltä heiltä itseltään ja heidän huoltajaltaan • miten säännöllisesti kerättyä ja muuten saatua palautetta hyödynnetään omavalvonnan ja toiminnan laadun kehittämisessä? palaute otetaan huomioon palvelujen kehittämisessä. 4.3 Omavalvonnan riskienhallinta 4.3.1 Palveluyksikön riskienhallinnan vastuut, riskien tunnistaminen ja arvioiminen • kuka vastaa palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta ja miten riskienhallinta on organisoitu Maarit Mäki • Keskeisimmät riskit ovat liukastuminen tilanteessa, jossa lattialle on joutunut nestettä eikä sitä ole ajoissa huomattu, johtoon kompastuminen, huimaus hoitopöydältä noustessa ja siitä johtuva kaatuminen ja hoitopöydältä putoaminen käännyttäessä vatsamakuulta selälle tai päinvastoin. • miten riskienhallinnassa tunnistettujen riskien suuruus ja vaikutus palvelutoimintaan arvioidaan 4.3.2 Riskienhallinnan keinot ja toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteiden käsittely • miten ennalta ehkäiset ja hallitset toimintaan, asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvia riskejä Varoittamalla, kun huomaan nestettä lattialla tai potilas nousee pöydältä sille puolelle, jossa johto on, varoittamalla mahdollisesta huimauksesta hoitopöydältä noustessa tai kääntyessä. • Riskienhallintakeinojen toimivuus ja riittävyys varmistetaan seuraamalla potilaan liikkumista ja käytöstä vaaratilanteissa. • miten varmistat omavalvonnassa ilmeneviin epäkohtiin ja puutteisiin puuttumisen tilanteen edellyttämällä tavalla • kuvaile vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettely • palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ja -oikeuden toteuttamista sekä muita mahdollisia lakisääteisiä ilmoitusvelvollisuuksia koskevat menettelyohjeet • miten käsitellään ja otetaan palveluyksikön riskienhallinnassa huomioon valvovien viranomaisten selvityspyynnöt, ohjaus ja päätökset 4.3.3 Riskienhallinnan seuranta, raportointi ja osaamisen varmistaminen • miten seuraat ja arvioit riskienhallinnan toimivuutta • miten seuraat hygieniaohjeiden ja infektiotorjunnan toteutumista • miten toteutat vaara- ja haittatapahtumien raportoinnin 5. Omavalvontasuunnitelman toimeenpano, julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen 5.1 Toimeenpano • miten omavalvontasuunnitelman ja siihen tehtävien päivitysten asianmukainen toteutuminen varmistetaan palveluyksikön päivittäisessä toiminnassa 5.2 Julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen • miten huolehdit omavalvontasuunnitelman julkisen esillä olon ja saavutettavuuden palveluyksikössäsi Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä kirjallisena vastaaotolla Kunnaankatu 13 as 19, 21200 Raisio. • miten varmistat omavalvontasuunnitelman ajantasaisuuden ja päivittämisen viiveettä Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan säännöllisesti. • miten varmistat omavalvontasuunnitelman toteutumisen seurannan ja seurannassa havaitut puutteellisuuksien korjaamisen • miten varmistat, että seurannan raportoinnin ja sen perusteella tehtävien muutosten julkaisun vähintään neljän kuukauden välein 15.10.2025

bottom of page